Pariloitua entrecotea ja sipsejä

Perjantai-illan kunniaksi ahersin kyökissä tavanomaista pidempään. Vaikkei ateria vaatinut mitenkään erityisesti piperrystä, perunoiden ja bataattien kuoriminen ja ohukesi viipalointi, liotus, valutus ja kuivaaminen ennen uppopaistamista menee hiukka nyherryksen puolelle. Mutta hyvää tuli ja on ilahduttavaa, että myös lapset pitävät kotitekoisista ranskalaisista, lohkoperunoista ja erityisesti näistä "sipseistä" enemmän kuin mistään puolivalmiista pakastetuotteesta.

Kotitekoiset sipsit

Tähän voit käyttää lähes mitä tahansa juuresta, tällä kertaa luomuperunoita kuorimatta ja luomubataatti kuorittuna. Viipaloi ne n 1 mm:n viipaleiksi ja laita kylmään veteen likoamaan vähintään 30 min.  jotta liika tärkkelys irtoaa. Valuta ja levitä ne joko puhtaalle keittiöpyyhkeelle tai vaikkapa talouspaperille kuivumaan. Paras lopputulos saadaan, kun viipaleet ovat täysin irtonaisia ja kuivia ennen paistamista.
Herkullisimpia näistä tulee, jos keität ne rasvakeittimessä n 180 asteisessä öljyssä. Mikäli keitintä ei ole, suosittelen niiden paistamista voi-öljyseoksessa pannulla kuumalla liedellä. Nämä ovat niin ohuita, että kypsennysaika on vain pari minuuttia, mutta AH ne on hyviä!!!!


Sipsien rinnalle grillasin naudan entrecotepihvit ja tomaattia. Lisäksi kotitekoista bearneisekastiketta.

Pihvinpaistoon ei tarvinne ohjetta, mutta mutkattomaan bearneiseen ohje tulee tässä:


salottisipuli
muutama kokonainen mustapippuri
2 dl valkoviiniä

keitä liemi kasaan kunnes jäljellä on 3 rlk. Erottele munasta keltuaiset haluamallasi tavalla ja laita ne kulhoon vesihauteen ylle, liemen litku perään ja sitten vaan vispailemaan. Aikaa tässä menee 5-10 min, joten kannattaa hoitaa kaikki muu ruoka valmiiksi, jotta kun kastike on valmis, se ei joudu odottamaan.
Vispaa siis kunnes kastike sakenee, heti kun keltuaiset ovat kypsyneet kiiltväväksi vaaleaksi vaahdoksi (sen koostumus siis muuttuu sakeammaksi, muttei kokkeloidu) lisää pari rkl voita ja reilusti kuivattua tai tuoretta rakuunaa. Mausta suolalla tarpeen mukaan. Jos lisäät valmiiseen bearneiseen vielä 1tl tomaattipyrettä saatkin aikaan Choron-kastikkeen, jolloin kastikkeen luonne muuttuu. Choron-kastike sopii myös paistetulle tai grillatulle lihalle. Nam.

Kevyttä iltapalaa- klubileipä kanalla ja kalalla

Toisinaan tekee mieli jotain rapeaa, runsaasti hiilareita ja protskua sisältävää naminamia...torstai-illan herkuksi värkkäsin perinteisen klubileivän kahdella tapaa. Kylkeen pikacolea, eli perinteinen kaali-majoneesisalaatti kahdessa minuutissa....siitä kannattaa kuitenkin aloittaan, niin salaatti ehtii maustua sillä aikaa, kun leipiä grillaillaan.


Perheemme muksut ovat suorastaan kalahulluja. Paistettu, keitetty tai höyrytetty, friteerattu, savustettu kala, ihan missä tahansa muodossa se maistuu aina. Terveellisen ruoan ymmärtäjinä he myös valitsevat  mieluiten tumman leivän vaalean sijaan, joten tämä tumma kuhaleipä on oikeastaan tyttäreni Olgan kehittämä herkku ja sitä uppoaisi vaikka aamiaiseksi...

Kuhaleipä

Voissa paistettua kuhaa
cheddarjuustoa
tomaattia
ketsuppia ja majoneesia
Ruisleipää

Kanaleipä

Grillattua kanaa
cheddarjuustoa
tomaattia
pekonia
majoneesia (mausta majoneesi ketsupilla, sinapilla, mustapippurilla ja ripauksella cayennepippuria)



Nopea coleslaw

Valkokaalia
porkkanaa
punasipulia

Suikaloi kaali ja sipuli, raasta porkkana, lisää happoa, eli mieluiten appelsiini tai ananasmehua ja pyörittele hetken. Tällä kertaa kaapissa ei ollut muuta kuin Palma sitruunalimua, joten heitin sitä joukkoon, toimi ihan täydellisesti. Kaada liika neste pois ja lisää joukkoon majoneesi, mustapippuri ja suola. Ja syö=)

Pikkulauantain perusmättöä - pippuripihviä

Viikon verran flunssaista perhettä ryydittäneenä päädyin yksinkertaiseen perusmättöön illallisen osalta. Hyvää tässä on se, että siinä löytyy jokaiselle jotakin. Itse olen suuri broccolin Ystävä ja sen myötä gratiinissa se toimii aina. Perinteinen peruna alkaa olla kesäisten uusien pottujen myötä jo niin kulutettu, että nyt vaaditaan perunan hiilariannokselta muutakin kuin kaunista pintaa. Perinteinen pippuripihvi voidaan toki valmistaa monin tavoin, mutta Minnan keittiössä se valmistuu helpoiten naudan ulkofileestä (mieluiten luomua, jos vaan mahdollista) ja sen kera tarjotaan pippurista kermakastiketta. Jälkkäriksi omista ompuista helppo paistos jäädytetyn kerman kanssa.

Broccoligratiini

pehmeäksi keitettyä broccolia (ei pakaste vaan tuore!!)
päälle valkokastike:
kattilaan voita ja vehnäjauhoja samassa suhteessa, pyörittele vispilällä, ja lisää maitoa. Suhde suunnilleen: 3 rlk voita ja saman verran jauhoja + n 5 dl maitoa. Kuumenna hissukseen ja vispaa samalla jatkuvasti ettei paakkunnu. Kun kastike sakenee, nosta pois liedeltä ja kaasa broccolien päälle uunin kestävään vuokaan.
Gratinoi uunissa n 175 astetta ja puolisen tuntia, kunnes saanut väriä pintaan.

Paistetut kermaperunat

Viipaloi raa'at perunat noin millin viipaleiksi ja huuhtele ne juoksevan veden alla, jotta liika tärkkelys huuhtoutuu. Valuta siivilässä ja kuivaa vielä talouspaperilla tai pyyhkeen päällä ennen paistamista. Sulata pannulla voi ja lisää oliiviöljyä, nakkaa perunat perään anna porista. Pyöräytä pannua tai käännä perunoita harvakselltaan, jotten pannu jäähdu liikaa. Perunoiden on tarkoitus saada väriä. Kun ne ovat ruskistuneet kauttaaltaan lisää kermaa pikkuhiljaa mukaan. Tarkoituksena on keittää paistetut perunat kermassa niin, että kaikki lisätty kerma imeytyy perunoihin. Tämä vie aikaa kerman määrästä ja liende höngästä riippuen 20-30 min.

Pippuripihvi

Paista kämmenellä kevysti paineltu parisenttinen naudan ulkofilepihvi reilusti kuumalla pannulla n. 1 min per puoli. Lisää pippurisekoitus (parasta tulee morttelissa kun sekoitat rose- viher- ja mustapippuria) ja paistele vielä hetkinen n. 30 sek. /puoli. Lisää purkillinen kermaa ja heti kun se kiehahtaa, lisää vielä pari rlk soijakastiketta. Siirrä sivuun vetäytymään tai nakkaan pannun alle veitsi, jottei soosi kiehu kuiviin. Tarjoile sopivien lisäkkeiden kera. 

(Jos haluat kypsän pihvin, voit keitellä niin pitkään kuin huvittaa, mutten suosittele=)

Omenapaistos

kuori ja pilko happamat omput, paistele niitä voissa hetkinen ja kaada uunivuokaan. Paistoksen päälle tuleva taikina: kaurahiutaleita kourallinen ja saman verran vehnäjauhoja. Hyppysellinen kanelia ja leivinjauhetta, sekaan kermaa kunnes pehmeä, levitettävä tahna.

Paistele uunissa keskilämmöllä kunnes pinta saanut väriä. Tarjoile vaniljasoosin, jäätelön tai vaikkapa jäädytetyn kerman kanssa. NAM!

Thaikkusoppaa

Levätyn viikonlopun jäljiltä oli arkeen ihana yllätys kun vanha ystäväni saapui kyläilemään. Kun hädin tuskin kuulumisten vaihdolta ehdimme illan suussa hiljentymään, päädyimme yhdessä kokkailemaan thaimaalaista ruokaa. Kaiken kuorimisen, suikaloinnin, silppuamisen ja kuutioimisen oheen napautimme herkullisen espanjalaisen punaviinin säestämään veitsien laulua.

Alkuruoaksi syntyi kuin itsestään perinteinen Tom Yum-keitto jonka perusta on mausteet, nuudelit ja kookoksella taitettu kuuma liemi. Höystimme keiton katkaravuilla.

Tom Yum-keitto 

sipulia

valkosipulia

inkivääriä

tuoretta chiliä

porkkanaa

paprikaa vettä

soijakastiketta

kalakastiketta

nuudeleita

kookosmaitoa

katkarapuja

tuoretta korianteria

Keitä mausteet liemessä, kunnes porkkana on kypsää, lisää kookosmaito, kuumenna liemi ja lisää nuudelit. Ennen tarjoiluia lisää vielä katkaravut ja tuore korianteri.

Paahtopaistia currykastikkeessa ja nuudeliwokkia

Currykastike

Naudan paahtopaistia

sipulia

valkosipulia

porkkanaa

paprikaa

tuoretta chiliä

punaista currytahnaa

vettä

kookosmaitoa

Paista liha ja kasvikset nopeasti kuumalla pannulla, lisää curry ja anna sen hetke paistua. Lisää vesi ja kookosmaito, tarjoile riisin kanssa.

Nuudeliwokki

(Naudan paahtopaistia)

tuoretta kurkkua viipaleita (ilman siemeniä)

kevätsipulia

sipulia

valkosipulia

inkivääriä

tuoretta chiliä

kalakastiketta

soijakastiketta

liotettuja nuudeleita

(katkarapuja)

Paista kaikki ainekset kuumalla pannulla, lisää liotetut nuudelit pyöräytä pannua muutaman kerran, että saat maut sekaisin. Halutessasi voit lisätä vielä katkarapuja tai paistettua lihaa.

Lasten mielestä itämaisten ruokien mielenkiintoinen säväys tulee erikoisten makujen lisäksi kulttuurista, johon voi liittää esim. puikoilla syömistä.

Sunnuntai -leivontapäivä

Alunperin suunnittelin leipovani piirakkaa ainakin omenasta ja ehkä sämpylöitä oman maan porkkanoista. Kuinkas sitten kävikään, vilkaisin pakastimeen, josta löysin puoli kiloa paistijauhelihaa, katkarapuja ja filotaikinaa. Jauhelihasta seuraa tortilloja ja filotaikinasta joko suolaista tai makeaa.

Jälkkäriksi pellillinen suklaamuffineita toimii aina.

Filotaikina on yksi lemppareista silloin kun pikaisesti pitäisi taikoa jotain. Filokääryleet , filonyytit ym. toimivat erilaisine täytteineen. Tällä kertaa tein muffinivuoissa pieni filokulhoja, jotka jäähtyneenä täysin kahdella eri täytteellä. Filotaikinaa käsiteltäessä on hyvä muistaa, että se on todella ohutta ja lisäksi se kuivuu nopeasti. Pakkauksessa on ohjeet paistamiseen ja taikinan käsittelyyn, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä vielä kertaus:

Avattuasi filotaikinapaketin, säilytä taikina kostean leivinpaperin tai pyyhkeen alla, ettei se kuivu. Sulata ja jäähdytä voi (vaihtoehtoisesti voit käyttää myös öljyä) ja voitele leivinpaperille levitetty filotaikina. Lisää toinen kerros päälle ja voitele jälleen. Jotta filokulhot kestävät kosteaa täytettä, suosittelen käyttämään vähintää kolme kerrosta taikinaa. Leikkaa taikina joko taikinapyörällä tai veitsellä ruuduiksi. Yhdestä taikinalevykerroksesta tulee 12 palaa, juuri muffinivuokiin sopien. Paista n 175 asteessa muutama minuutti, kunnes kulhot ovat saaneet väriä.

Käytin täytteissä sekä tonnikalaa, että katkarapuja. Molemmat täytteet toimivat sekä voileipien, voileipäkakkujen, täytettyjen ohkaisten täytteenä.

Tonnikalatäyte:

raasta tai hienonna 1 makea sipuli
purkki tonnikalaa valutettuna (mieluiten vaaleaa filettä öljyssä)
puoli purkkia luomumajoneesia
ripaus mustapippuria

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä alunperin japanilainen herkku toimii! Vaikken ole varsinaisesti tonnikalan ystävä, tätä tonnikalatahnaa voisi syödä kulhokaupalla.

Katkaraputäyte:

valutettuja katkarapuja pari kourallista
1 päärynä pieninä kuutioina
1 makea sipuli hienonnettuna
sitruunanmehua
oliiviöljyä
luomumajoneesia
ripaus mustapippuria


Hienonna sipuli ja päärynä, purista päälle hiukan sitruunamehua, ettei päärynä tummu ja lisää loraus öjlyä.  Lisää katkaravut, majoneesi ja mustapippuri.
Tavallisesti käytän tässä omenaa, mutta koska hedelmäkorissa sattui olemaan pari ylikypsää päärynää, syötin toisen lapselle ja toisen nakkasin katkojen joukkoon.

Jauhelihatäytteisiin tortilloihin tein ensin tortillataikinan:
n 5dl vehnäjauhoja
1/2 öljyä
2 1/2 dl vettä

sekoita tasaikseksi taikinaksi vaivaamatta ja jätä hetkeksi lepäämään peitetyn liinan alle.

Jauhelihakastike:

Naudan paistijauhelihaa
sipulia
valkosipulia
4 tuoretta tomaattia
vettä
suolaa
pippuria
chilijauhetta
paprikajauhetta oreganoa
(jeeraa)

Ruskista jauheliha ja lisää sipulit, kääntele heti ja lisää tomaatit lohkoina, sekä vettä tarpeen mukaan. Vettä tarvitaan vain sitomaan maut yhteen, eli tämän ei ole tarkoitus olla valuvaa kastiketta.

Sillä aikaa kun jauhelihakastike tekeytyy jaa tortillataikina 12  yhtä suureen osaan. Pyrittele ne palloiksi ja kauli jauhoja apuna käyttäen mahdollisimman ohuiksi. Paista pannulla, keskilämmöllä ilman rasvaa molemmin puolin.  Siirrä paistetut tortillat syrjään, esim. vuokaan ja peitä foliolla sekä pyyhkeellä, jotta ne jäähtyessään pehmenevät. Ilman tätä ne jäähtyessään kovettuvat niin, että taittelu on mahdotonta.

Täytä tortillat jauhelihakastikkeella, tuoreella paprikalla ja salsakastikkeella, makusi mukaan. Yksinkertainen kasvistäyte syntyy, kun jahelihan sijaan, käytät sipulia, paprikaa ja kesäkurpitsaa. Näin syksyllä myös kanttarellit istuvat täytteeseen.

Jälkkäriksi suklaisia muffineita:

2 munaa
1 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl tummaa kaakaota
pari riviä rouhittua taloussuklaata
3/4 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta


Vispaa sokeri ja munat, lisää siivilöity kaakao, jauhot ja maito. Kääntele lastalla ja lisää karkeaksi rouhittu suklaa. Nostele muffinivuokiin (jotka on vuorattu paperisilla vuoilla) tai käytä silikonivuokia.
Paista n 200 asteessa 10-12 minuuttia. Tarjoillessa voit siivilöidä vaikkapa tomusokeria tai kaakaota päälle.

Kukkista ja taimenta - hifistellen

Auringon paistaessa kaihtimien välistä mieleeni tulvahti makumuisto peräti viikon takaa. Kesänmakuinen kukkakaalisosekeitto, johon nuppujen riemuksi käytän yleensä kuohuviiniä tai peräti shamppanjaa. Tänään ei kumpaakaan hyllyssä ollut, joten tein arkisemman version käyttäen kuivaa omenasiideriä. Samettiseksi ajetun keiton viimeistelin lorauksella kermaa ja sen kanssa tarjoilen yleensä rapeaksi paistettua pekonia ja yrttiöljyä, mutta koska tänään oli kala pääroolissa valitsin lämminsavustettua lohta ja keiton kylkeen vielä paahdettua spelttileipää.

Kukkissoppa 6:lle
1 iso tai 2 pientä kukkakaalia
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
siideriä/kuohuvaa n 3 dl
vettä (kunnes nuput peittyvät)
suolaa ja mustapippuria
kermaa
oliiviöljyä

pekonia/savukalaa

yrttiöljy:

kourallinen basilikaa ja persiljaa
oliiviöljyä


Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja llisää sipulit, nakkaa perään kukkakaalin kukinnot ja pyäräytä, Kaada joukkoon viini/siideri ja vesi, sekä sujola ja mustapippuri. Anna kiehua n 20 min ja soseuta. Lisää kerma ja käristetty pekoni (tai savukala)  ja yrttiöljy.

Soutaa ja huopaa


Pääruokana syötiin vaihteeksi kalaa. Se tuntuu olevan tällä hetkellä turvallisin tarjottava jotta jokainen jälkikasvustakin syö lautasensa tyhjäksi ilman marinaa. Tällä kertaa pariloin tuoretta taimenta ja tarjoilin sen lämpimän perunasalaatin ja aiolin kera (+ ylijäänyt yrttiöljy kruunasi kaiken).

Siivoa taimenfile ruodoista ja leikkaa annospaloiksi. Paahda kuumalla pannulla tai parilapannulla.

Perunasalaatti:
tuoreita tai pakasteherneitä
punasipulia hienonnettuna
pari valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
yrttejä
kuumia keitettyjä perunoita


Sekoita kaikki muut ainekset ja pilko vastakeitetyt perunat mukaan. Kääntele mausteöljyssä ja tarjoa lihan tai kalan kanssa.


Jälkkäriksi väsäsin perusimelän banoffeetortun, jonka valmistus kannattaa aloittaa ajoissa. Keksimurupohjan päälle tulevan toffeen valmistin konsendoitusta maidosta (löytyy hyvin varustelluista ruokakaupoista)  keittäen säilyketölkkiä kolmisen tuntia. Tölkin kannattaa antaa jäähtyä hetken ennen avaamista, mutta se kannattaa kuitenkin ehdottomasti avata lämpimänä, jolloin toffeen levittäminen ohuelle muropohjalle onnistuu vaivattomasti.

Mikäli innostusta hifistelyyn löytyy, voi murotaikinan sijaan käyttää myös pavlovapohjaa tai kiireessä esim. kaupan valmista torttupohjaa.

Valmis Banoffeetorttu katosi siinä määrin suihin, että sain yhden kuva napattua....

Chiliä ja kaakaota - pikaruokaa

Kolmas flunssapäivä vaati makuja ja tunnetta, helppoutta. Nappasin toisen kerran tällä viikolla kanaa, siis broiskua. Samaan aikaan kun sen syöminen puhuttelee eettisesti, sen valitsee kaikessa yksinkertaisuudessaan.  Tänään hieroin broiskunkoipiiin oliiviöljyä, murskattua valkosipulia, tuoretta chiliä ja korianteria. Päälle siivilöin tummaa kaakaojauhetta. NAM!
Nakkasin ne uuniin tunniksi ja keitin lisäkkeeksi kurkumalla, tuoreella tomaatilla ja chilillä maustettua riisiä. Koipien ollessa loppusuoralla muistin jääkaapissa olevan aura-palan, jonka lykkäsin muutaman tomaatin keskelle.

Kun on nenä tukossa ja mikään ei maistu miltään, vaaditaan ruoalta joko ja/tai yksinkertaisuutta, että paljon simppeleitä makuja. Chili ja kaakao sopivat yhteen kuten etikka ja sokeri tai makea ja suolainen. Kyse on makujen tasapainosta, harmoniasta.

Huomiselle muksut ovat tilanneet gourmet-aamiaisen. Saa nähdä mitä se tarkoittaa....

Lohturuokaa osa 2.

Nenä tukossa ja ideat lähes loppu. Ostos-tv:tä katsellessani mieleeni muistui tuoreiden tomaattien maku yhdistettynä valkosipuliin. Siitä se taas lähti! Neljäntomaatinsoppa, joka kasaantuu tomaattien ylle ja perustana piillee öljyssä käytetyt valkosipulit ja sipulit. Näiden jälkeen heitin kattilaan tuoreita tomaatteja, punaista ja keltaista. Pieni pyöräytys ja sekaan uunikuivattuja tomaatteja, perään säilöttyjä aurinkokuivattuja tomaatteja ja tölkillinen säilöttyjä kirsikkatomaatteja. Kupillinen vettä ja sitten saavat porista keskenään reilut puoli tuntia ja eikun bamixilla soseeksi. Ennen tarjoilua lisäsin pienen tilkan kermaa, riupauksen suolaa ja mustaa pippuria. Keiton pinnalle muutama tuore timjaminlehti. Toimii.

Tämän päivän pääruoan idea syntyi yksinkertaisista ruoka-aineista, helppoudesta sisältäen ripauksen perinnettä. Vuorossa siis Paimenen paistos kotimaiseen tapaan, jossa löytyy luomusipulia, - porkkanaa, -naudanlihaa ja vähän valkosipulia. Pinnalle perunamuussia kuorruttamaan koko komeuden.

Paimenen paistos

6:lle
300 g naudan sisäpaistia
2 isoa sipulia
4 valkosipulin kynttä tai 1 yksikyntinen
3 porkkanaa viipaleina
oliiviöljyä ja voita paistamiseen
2 rlk vehnäjauhoja
vettä/lihalientä

mausteet:
1 rkl tomaattipyrettä
suolaa
mustapippuria
(bbq-kastiketta)

Muussi:
4 isoa rosamunda perunaa
maitoa
2 keltuaista

Kuullota sipulit öljyssä ja lisää naudanpaisti ohuina viipaleina, ruskista molemmin puolin. Lisää porkkanaviipaleet ja pyöräytä pannussa pariin kertaan. Lisää pari ruokalusikallista vehnäjauhoja ja kääntele, kunnes jauhot ruskistuvat. Lisää vettä (padan/pannun mallista riippuen), kunnes lihat peittyvät ja sekoita kunnes kastike kiehuu taas. Jätä kannen alle hautumaan puoleksi tunniksi. Mausta suolalla, pippurilla ja tomaatipyreellä. (Hokasin jääkaapista muutama päivä sitten tehdyn bbq-kastikkeen lopun, jonka lykkäsin soosiin mukaan.)

Kaada kastike vuokaan ja kasaa päälle perunamuussi, johon olet vatkannut sekaan 2 munan keltuaista. Halutessasi voit joko kuvioida pinnan tai vaikkapa pursottaa sen. Gratinoi uunissa n 225 astetta ja puolisen tuntia tai kunnes muussipinta on saanut väriä.

Hommat kun ei aina mene kuten "strömssissä", on toisinaan parasta tyytyä siihen, että ruoka on ylipäätään syötävää. Jos se on vieläpä hyvää tai peräti herkullista, kaikki on okei.
Näin flunssaisena en jaksanut panostaa ulkonäköön, jonka seurauksena paistos ei ollut esteettisesti mitenkään vaikuttava, mutta hyvää se oli!!!!

Jälkkäriksi yksinkertaisesti heitin pannuun voita ja ruokosokeria, perään mustaherukoita, vattuja ja luumunpuolikkaita. Ne kelpasivat varsin hyvin vaniljalla maustetun kermavaahdon kera.

Vaikka sairasvuoteelta ei meinaa jaksaa hifistellä lainkaan, on mukava huomata, kuinka maistuva kotiruoka uppoaa myös sairaisiin lapsiin!!!

Lohturuokaa lapsille osa 1.

Koulujen alettua jokasyksyinen riesa,  flunssa eli lentsu saapui residenssiimme. Köh ja pöh ja niisk.
Nuhanenäiset kuumeiset lapset, kuten aikuisetkin kaipaavat lämmintä syliä ja juomaa, sekä lohduttavan hyvää ruokaa. Aamun ensimmäinen toive oli pitkään haudutettu ruispuuro, jonka oman flunssaväsyn vuoksi vaihdoin oman lapsuuteni herkkuaamiaiseen - makaronivelliin. Lisäksi kasasin aamiaislautaselle lämpimiä tomaatti-juustoleipiä, tuoretta kurkkua ja paprikaa. Kasvikset katosivat nälkäisiin suihin vellin jäähtyessä.

Makaronivelli

5:lle

puoli pakettia makaronia (200g)
vettä
maitoa
suolaa ja sokeria maun mukaan

Keitä makaronit kypsiksi vähässä vedessä. Ennenkuin vesi loppuu lisää kattilaan maito ja keittele miedolla lämmöllä vähintään 20 min. Maitoa voi lisätä tarpeen mukaan, se kun imeytyy makaronin tärkkelykseen ja jos keittoaikaa pidennetään, makaronin tärkkelys lopulta suurustaa vellin niin, että se on oikeastaan puuroa. Tämä velli siis paranee keittämisen myötä ja seuraavana päivänä lämmitettynä on vielä parempaa. Velli tarjoillaan joko voisilmän tai sokerin kanssa. Kanelin ja muut jättäisin väliin.

Sikinsokin itämaista kokkailua

Tänään olikin hieman toisenlainen ruoanlaittopäivä, kun vammautunut puolisoni osallistui keittiöpuuhiin terapeuttinsa kanssa. Näitä päiviä varten kerään aina mahdollisimman yksinkertaiset reseptit (lue: joiden kanssa ei voi epäonnistua) ja lisäksi mieluusti sellaisia, ettei lieden ääressä tarvitse seistä tuntitolkulla.
Meillä on aina selvä työnjako, minä teen pienet näpräämiset, suikaloinnit, silppuamiset ym. ja puoliso hoitaa suoran linjan hommat. Valitsimme tämän päivän listalle "japanialaistyyppisen" alkukeiton, joka mukailee japanilaista Ramen-keittoa, jonka perusta on mausteinen liemi ja nuudelit. Keiton voi nauttia ihan sellaisenaan tai joukkoon voi lisätä katkarapuja, kalaa, lihaa, munaa, sieniä, kiinankaalia jne. Tänään päädyimme katkaravuilla ja herneillä höystettyyn keittoon.

Koska keiton näprääminen oli minun vastuullani, puoliso keskittyi pääruokaan, joka tänään oli intialaista kanaa sitruuna-kermakastikkeessa.

Ramen-keitto perustuu maukkaalle liemelle, jossa on selkeät ja lämpimät maut, olematta kuitenkaan liian tulinen. Periaatteessa samat maut löytyvät tästä kuin useista thai-keitoista sillä erotuksella, että liemi on kirkas. Itse laitan mieluiten alkuliemeen porkkanaa, sipulia, valkosipulia, tuoretta chiliä, inkivääriä, soijaa ja kalakastiketta. Ja tietysti vettä. Näitä keitellään aikansa ja sillä välin suikaloin uuden satsin porkkanoita hienoiksi tikuiksi, ehkä paprikaa ohuina suikaleina myös, sipulia ohuina tikkuina. Kun maut ovat tiivistyneet ja liemi kiehunut kasaan, se siivilöidään ja uudet kasvikset lisätään joukkoon. Kun porkkanat alkavat pehmentyä lisätään nuudelit joukkoon. Maun mukaan voi käyttää joko muna- tai riisinuudelia. Nämä eivät tarvitse enää keittämistä vaan muutaman minuutin kuumassa liemessä, jonka jälkeen lisätään valutetut katkaravut. Koska rakastan tuoreita yrttejä lisäsin myös tuoretta korianteria ja persiljaa. Tarkkaa reseptiä on haastava kasata, koska riippuu täysin kokkaajan omista makunystyröistä mitä makuja hän haluaa korostaa. Kunhan pitää mielessä mittasuhteet, eli voimakkaita makuja kuten chili ja inkivääri kannattaa laittaa vähemmän kuin raikkaita tuoreita juureksia ja kasviksia.
Jos liemen keittely ahdistaa, voi toki tehdä pikaliemen perusmausteista tai käyttää esim. kasvisliemikuutiota.

Pääruoan roolia esittävä intialaistyyppinen uunikana saa makunsa inkivääristä, korianterin siemenistä, tuoreesta chilistä, juustokuminasta jne. Vaikka reseptiin tulee jugurtin lisäksi myös kermaa, se on lempeä, mutta kevyt ruoka, joka toimii mielestäni parhaiten riisin kanssa, mutta miksei myös pastan tai perunan kyljessä.

Lempän tulinen kana intialaisittain
6:lle

6 palaa maustamatonta kanaa, fileinä tai luineen
1/2 prk bulgarian jugurttia
1/2 tuore chili hienonnettuna
1 cm pala tuoretta inkivääriä
3 kynttä valkosipulia

mausteseos:
1 tl garam masalaa tai jeeraa (juustokumina), kanelia, neilikkaa, kardemummaa


Jauha mausteet mieluiten morttelissa, lisää chili, inkivääri, sekä jugurtti. Sekoita ainekset keskenään ja hiero kanan pintaan. Laita kylmään vähintään puoleksi tunniksi, (mieluiten 2 tuntia).

Tee kastike:

3 rkl öljyä
2 isoa sipulia hienonnettuna
1/2 tl sinapinsiemeniä
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1/2 tuoretta chiliä
1 tl jauhettua korianteria
pala inkivääriä
maun mukaan tuoretta korianteria kourallinen (persiljakin käy, silloin maku ei yhtä "ummehtunut"
1/2 dl sitruunan mehua
1/2 sitruunan raastettu kuori
1/2 prk bulgarian jugurttia
2 dl kermaa

Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää sinapinsiemenet, jonka perään sipulit ja valkosipuli. Pyöräytä hetki ja lisää chili, korianteri ja inkivääri. Kääntele hetki ja lisää sitruunan kuori sekä mehu. Lopuksi lisää jugurtti ja kerma, kiehauta ja nosta sivuun hautumaan.

Kaada marinoidut kanapalat uunivuokaan ja paista niitä n. 225 asteessa 10-15 minuuttia kanapalojen koosta riippuen.
Nosta kanapalat uunivuosta kastikkeen joukkoon tai voit vaihtoehtoisesti kaataa kastikkeen kanojen päälle ja jatkaa kypsentämistä vielä muutaman minuutin.
Tarjoile höyryävän kuuman riisin kanssa ja lisää pinnalle vielä kourallinen tuoretta korianteria.



Jälkkäri meinasi unohtua kaikessa tohinassa, jota on luonnollisesti tiedossa kun keittiössä häärää kolme kokkia. Yllättäen muistin, että eilen keitettyä mansikkahilloa jäi ylitse, joten pyöräytin mansikkamuffineja, joissa perusmuffinitaikinaan humpsautin kuhunkin vuokaan lusikallisen kotitekoista mansikkahilloa. Nam.

Muffinit 12 kpl

2 isoa munaa
1dl sokeria
1 1/2 dl venhäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1/2 tl vaniljasokeria

Sokeri ja munat vispataan kuohkeaksi vaahdoksi, johon lisätään siivilän lävitse jauhot ym.
Käännellää sekaisin ja annostellaan vuokiin. 200 astetta ja uunista riippuen n 10-15 minuuttia.
Itse suosin teflonista muffinivuokaan, jonka vuoraan paperisilla leivosvuoilla. Näin ei ole riskiä, että muffini kohotessaan leviää vaan se tosiaan kohoaa ylöspäin. Tomusokeria teesiivilällä päälle ja nam.

Arkiruokaa- pottua ja jauhista

Tänään mielessä oli laitella lasten lempiruokaa, johon liittyy usein perunamuussi. Kotona tehty, ei mikään pakaste sellainen. Perinteisten lihapullien sijaan päädyin taiteilemaan Beef Wallenbergin pihvejä, joka kuuluu naapurimaamme Ruotsin klassikkoruokiin. Pehmeästä paistijauhelihasta (tai alunperin vasikan raaputetusta paistista) tehdyt leivitetyt pihvit sulavat suussa pottumuusin kera. Perinteisesti lisäkkeenä tarjoillaan kotimaassa puolukkahilloa ja naapurissamme tuoreita herneitä tai  herneenpalkoja. Erilaisia kastikkeitakin Wallenbergiin liitetään, mutta mehevä pihvi löysähkön muusin kera ei kylkeensä soosia tai muita lisäkkeitä mielestäni kaipaa.Tänään kuitenkin tein poikkeuksen ja tarjoilin lisäkkeenä voissa paistettuja esikypsennettyjä punajuurilohkoja.

Salaatti alkuruokana liitetään ketjuravintoloihin, joissa ruokaa odotellessa asiakkaiden odotetaan kauhovan salaattia ja raasteita lautasensa täyteen. Ajatuksella tehtynä salaatti toimii myös ruokahalun herättäjänä ja antaa lupauksen siitä, millaisia makuja pääruoka on tarjoamassa.


Alkuruoaksi kesää muistuttava salaatti, jossa täydentyy loppukesän maut: uunissa paahdettuja tomaatteja, marinoitua kurkkua, onnellisten kanojen munia ja makeaa frisee-salaattia. Päälle tilkkanen oliiviöljyä, suolaa, mustapippuria.

 Wallenberg erooa perusjauhelihapihvistä kermaisen koostumuksensa, sekä leivityksensä puolesta.

Kuudelle hengelle:

700g paistijauhelihaa
3,5 dl kermaa
2 keltuaista
suolaa
pippuria

leivitykseen leipäraastetta tai korppujauhoja

Sekoita lihaan hellästi (ei kannata vatkata tai vaarana on se, että taikina leikkaa kiinni eli juoksettuu) kerma, keltuaiset ja mausteet ja laita taikina kylmään. Raasta, rouhi tai muuten murenna eilisen päivä leipä. Jos sitä ei ole tarjolla, korppujauho/vehnäjauho käy myös paremman puutteessa. Leivitä leipä/jauhomurut leivinpaperille ja kasaa taikinasta isoja pihvejä. Kääntele ne molemmin puolin leivityksessä ja paista miedolla lämmöllä voin ja öljyn sekoituksessa.


Jälkiruoka mukailee perinteistä kotiruokaa, Juustopannari tuoreella mansikkahillolla. Entisajan ternimaidosta tehtyä uunijuustoa jäljittelee juustonjuoksutteella (löytyy apteekista) sakeutettu pannukakkutaikina, joka hieman suolaisena liittää maut aterian päätteeksi makean hillon kanssa yhteen.

Uunipellillinen juustopannaria


1 l maitoa
1 muna +
2 valkuaista (jotka jäivät yli wallenberg-taikinasta)
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 rlk juustonjuoksutetta
1 tl suolaa


Vispaa kaikki sekaisin. Vältyt paakuilta, kun lisäät maitoon ensin jauhot ja sitten vasta munat, viimeisenä suola ja juoksute. Laita uunipellille pari ruokalusikkaa voita ja sulata se uunissa. Kaada taikina hieman ruskettuneen voin sekaan ja paista 200 asteessa puolisen tuntia tai kunnes taikina hyytynyt ja saanut hieman väriä. Tästä pannarista tulee litteä, kostea ja erittäin mehevä. Se sopii myös suolaisille täytteille, kuten tuulihattutaikina. Tällä kertaa se nautittiin lämpimän mansikkahillon kera.

Tillipäivä - kalaa

Monen vuoden pohdinnan jälkeen rohkaistuin jakamaan ruokaonneamme myös blogin muodossa. Ruokafilosofiaani kuuluvat tuoreet ja laadukkaat ruoka-aineet, jotka saavat näkyä ja maistua. Pipertämiseen sorrun toisinaan, mutta ylitsevuotavan vaikeat reseptit toistuvat harvemmin keittiössäni.

Ideat kuhunkin ateriaan syntyvät vuodenaikojen, lasten toiveiden ja ympäristön innostamina. Tänään sateen jälkeen ulkona tuoksui jälkeen tuore ruoho ja tilli. Ja tillin kanssa yhteen sopii kala.

Nälkäiset lapset vaativat pikaisesti ruokaa, joten näpersin alkupaloiksi kylmiä keitettyjä perunoita, joiden päälle tuli metsäsienisalaattia ja graavia lohta. Muutama perunanpuolikas onnistui auttamaan  nälkäisiä odottamaa lohikeiton valmistuessa.

Perinteisesti kalakeitto keitetään ruodoista keitettyyn liemeen, mutta arkipäivänä siihen harvoin on aikaa, tai perkeitä ei ole kaupassa tarjolla. Kun valmistat keiton niukkaan liemeen, kannattaa varata kalaa hiukka enempi. Kerma, voi ja tilli kruunaavat keiton, vaikkei sitä ole keitelty koko päivää.

Kermainen nopea lohikeitto kuudelle:

12 isoa perunaa
4 isoa porkkanaa
1 iso sipuli
muutama mustapippuri
vettä
ripsaus sormisuolaa

700 g lohta
2 dl kermaa
tuoretta tilliä

Keitä perunat ja porkkanat lähes kypsiksi. Kannattaa kokeilla vaikka hammastikulla milloin ne ovat viittä vaille valmiit, lisää lohi isoina paloina (tänään ei siis ollut piiperryspäivä). Kun liemi kiehahtaa uudelleen, lisää pari desiä (vaahdotettua) kermaa, ruokalusikallinen voita ja reilusti tuoretta tilliä. Maun mukaan lisää suolaa. Siirrä kattila pois liedeltä, kalaa ei ole tarkoitus keittää, vaan se saa kypsyä muutaman minuutin kuumassa liemessä meheväksi.

Lohikeiton seurana tarjosin maalahdenlimppua katkarapurööralla.

Rööra:
pieni pussilinen pakastekatkarapuja sulatettuna ja valutettuna
1/2 pieni sipuli hiennonnettuna
1/2 purkkia creme fraichea
1/2 purkkia ruohosipuli tuorejuustoa
2 pehmeäksi keitettyä munaa haarukalla hienonnettuna

reilusti tuoretta tilliä
mustapippuria
suolaa maun mukaan

Jälkkäriksi tuunasin pikaruoan tapaan valkosuklaamoussea:

3 dl laktoositonta kuohukermaa
225 g valkosuklaata

Samalla kun valkosuklaa sulaa vesihauteessa, vispaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää sula suklaa kermavaahtoon hellästi sekoittaen, annostele tarjoilumaljoihin ja laita kylmään. Mousse hyytyy samalla kun suklaa jähmettyy uudelleen. Ennen tarjoilua raasta tummaa suklaata pinnalle. Kun valmistat moussen jääkaappiin heti alkuun, se on valmista syötäväksi kun kalakeittolautaset kolisevat tyhjyyttään.