Lohturuokaa osa 2.

Nenä tukossa ja ideat lähes loppu. Ostos-tv:tä katsellessani mieleeni muistui tuoreiden tomaattien maku yhdistettynä valkosipuliin. Siitä se taas lähti! Neljäntomaatinsoppa, joka kasaantuu tomaattien ylle ja perustana piillee öljyssä käytetyt valkosipulit ja sipulit. Näiden jälkeen heitin kattilaan tuoreita tomaatteja, punaista ja keltaista. Pieni pyöräytys ja sekaan uunikuivattuja tomaatteja, perään säilöttyjä aurinkokuivattuja tomaatteja ja tölkillinen säilöttyjä kirsikkatomaatteja. Kupillinen vettä ja sitten saavat porista keskenään reilut puoli tuntia ja eikun bamixilla soseeksi. Ennen tarjoilua lisäsin pienen tilkan kermaa, riupauksen suolaa ja mustaa pippuria. Keiton pinnalle muutama tuore timjaminlehti. Toimii.

Tämän päivän pääruoan idea syntyi yksinkertaisista ruoka-aineista, helppoudesta sisältäen ripauksen perinnettä. Vuorossa siis Paimenen paistos kotimaiseen tapaan, jossa löytyy luomusipulia, - porkkanaa, -naudanlihaa ja vähän valkosipulia. Pinnalle perunamuussia kuorruttamaan koko komeuden.

Paimenen paistos

6:lle
300 g naudan sisäpaistia
2 isoa sipulia
4 valkosipulin kynttä tai 1 yksikyntinen
3 porkkanaa viipaleina
oliiviöljyä ja voita paistamiseen
2 rlk vehnäjauhoja
vettä/lihalientä

mausteet:
1 rkl tomaattipyrettä
suolaa
mustapippuria
(bbq-kastiketta)

Muussi:
4 isoa rosamunda perunaa
maitoa
2 keltuaista

Kuullota sipulit öljyssä ja lisää naudanpaisti ohuina viipaleina, ruskista molemmin puolin. Lisää porkkanaviipaleet ja pyöräytä pannussa pariin kertaan. Lisää pari ruokalusikallista vehnäjauhoja ja kääntele, kunnes jauhot ruskistuvat. Lisää vettä (padan/pannun mallista riippuen), kunnes lihat peittyvät ja sekoita kunnes kastike kiehuu taas. Jätä kannen alle hautumaan puoleksi tunniksi. Mausta suolalla, pippurilla ja tomaatipyreellä. (Hokasin jääkaapista muutama päivä sitten tehdyn bbq-kastikkeen lopun, jonka lykkäsin soosiin mukaan.)

Kaada kastike vuokaan ja kasaa päälle perunamuussi, johon olet vatkannut sekaan 2 munan keltuaista. Halutessasi voit joko kuvioida pinnan tai vaikkapa pursottaa sen. Gratinoi uunissa n 225 astetta ja puolisen tuntia tai kunnes muussipinta on saanut väriä.

Hommat kun ei aina mene kuten "strömssissä", on toisinaan parasta tyytyä siihen, että ruoka on ylipäätään syötävää. Jos se on vieläpä hyvää tai peräti herkullista, kaikki on okei.
Näin flunssaisena en jaksanut panostaa ulkonäköön, jonka seurauksena paistos ei ollut esteettisesti mitenkään vaikuttava, mutta hyvää se oli!!!!

Jälkkäriksi yksinkertaisesti heitin pannuun voita ja ruokosokeria, perään mustaherukoita, vattuja ja luumunpuolikkaita. Ne kelpasivat varsin hyvin vaniljalla maustetun kermavaahdon kera.

Vaikka sairasvuoteelta ei meinaa jaksaa hifistellä lainkaan, on mukava huomata, kuinka maistuva kotiruoka uppoaa myös sairaisiin lapsiin!!!